9.11.2013

Mainio Kombo!

Kurvista Kulmavuorenkadulta löytyi eilisellä baarikierroksella todella piristävä kuppila, jollaisia Suomessa toivoisi olevan reippaasti enemmänkin. Tässä viinibaarissa mahtava fiilis, palvelu, ruoka ja viinivalikoima luovat sellaisen Kombon, johon kannattaa ehdottomasti tutustua!

Tämä suosittu paikka ei lisämainontaa kaipaa, sillä ovella oli kaiken aikaa tulijoita. 15-paikkainen pikkubaari kuitenkin toimii hyvin. Porukkaa tulee ja menee, eikä odottamiseen hurjaa aikaa kulu. Mekin nappasimme pöydän, joka oli varattu tunnin kuluttua ja pöytiä täytellään joustavasti. Pöytävarauksen voi kuitenkin tehdä facebookin tai sähköpostin kautta osoitteessa kombowinebar@gmail.com. Suosittelen.

Aukioloaikoja ei ole merkitty minnekään, vaan baari on auki neljästä aina siihen saakka, kun viimeiset asiakkaat tekevät lähtöä. Välillä suljetaan yhdeltätoista, välillä pikkutunneilla. Sunnuntain ja maanantain tämä tosi mukava espanjalais-suomalainen baariporukka huilii.
Ruoat on suunniteltu toimivasti. Tapassettiä saa kolmessa eri koossa, pienestä suureen (kuvassa keskikoko) ja maut ovat mahtavia. Samanlainen valikoima on tarjolla myös juustoista ja jälkiruoista.



Erityisen vaikutuksen teki baarin viinilista, jossa on suosittu laadukkaita pientuottajia. Viinit on myös hinnoiteltu kohtuullisesti.
Testasimme kolme punaviiniä - Douron, Riojan sekä Chiantin ja tapakset. Suosittelen lämpimästi kaikkia. Myös espanjalainen siideri kaatui monen vieraan lasiin taitavasti korkeassa kaaressa.
Kahden hengen laskusta (kuusi lasia viiniä ja kaksi ruokaa) selvisimme viidelläkympillä. Mainiota.

Kombo on ollut auki puolisen vuotta ja on helppo uskoa, että paikan menestys jatkuu. Leppoisana henkilökunnan jäsenenä pöytien välissä hääräsi myös Kiko, joka kyllä huomautti, mikäli unohdit rapsuttaa riittävästi.

7.11.2013

Zenatoilemassa

Alberto Zenato piipahti Suomessa maistattamassa aina ah, niin upeita viinejään Valpolicellasta. Vanhojen tuttujen, Zenato Ripasson ja Amaronen lisäksi henkilökohtaisesti riemastuin talon upeista Trebbiano di Lugana-lajikkeesta valmistetuista valkoviineistä ja mikä parasta, Zenaton Lugana on tulossa Suomen markkinoille myös kuohuvana versiona. Tätä kuohuviiniä on tullut kannettua Venetosta Suomeen, sen verran hyvää se on!

Ilta alkoi siis kivasti tämän kyseisen kuohuvan parissa, joka on perinteisellä menetelmällä valmistettu ja 18 kuukautta hiivasakan kanssa kypsynyt viini.
Loistava sellaisenaan, mutta myös oiva pari sushille tai alkavan blinikauden pöytään. Viinissä on mineraalisuutta ja sitrusta melko täyteläisessä rungossa ja hintaa tulee olemaan parinkympin tietämillä.

Lugana San Benedettoa saakin jo Alkosta 12,99 euron hintaan, mutta laittaisin kympin lisää tilausvalikoiman Zenato Lugana Riservaan, viini on ihan omissa sfääreissään - mahtava hapokkuus kantaa mineraalista ja sitruksista viiniä, joka on kypsynyt tammessa 6 kuukautta ja sitten vielä pullossa vuoden. Tammikypsytys antaa viineille jopa pientä ikääntymispotentiaalia, vaikka Alberton mukaan ne ovatkin parhaimmillaan nuorina.

Alberto kertoi Luganan olleen lajikkeena alkuun todella hankala markkinoitava, sillä kaikki halusivat Venetosta joko Soavea tai Pinot Grigiota. Nyt tämä Verdicchio-perheeseen kuuluva lajike on kuitenkin löytänyt ystävänsä ja viiniä tuotetaan Garda-järven lähimaastossa yhä kiihtyvään tahtiin.

Luganasta siirryttiin sitten suoraan itse riista- ja talvikauden asiaan, ripassoon ja amaroneen. Zenato Ripassa Valpolicella Superiore on ollut Alkossa iät ajat ja tätä amaronen pikkuveljeä saa hintaan 19,98. Talon amarone, Zenato Amarone della Valpolicella Classico 2010 on markkinoilla 37,70 eurolla, mutta lahjapakettiin minä toivoisin jälleen tilausvalikoimasta saman viinin riservan vuodelta 2007. Täytyy varmaan olla vähän kiltimpi, koska hintaa sillä on jo 65,90. Zenato on hyljännyt viineissään Molinaran, kuten moni muukin alueen tuottaja ja vaihtanut sen sähäkkäämpään Oseleta Croatinaan, joka antaa Corvina-Rondinella-sekoitukseen mukavasti lisää väriä sekä tanniineja.
Kysyin Albertolta vielä vinkkejä hyviin amarone-vuosikertoihin ja ne ovat tässä : 2011, 2009, 2007, 2006, 2005, 2001 ja 2000.

Lähden ensi viikolla vielä Turkuun testaamaan ravintola Pinellan Zenato-menun, jota tarjoillaan joulukuun 21. päivään saakka. Pääruoan kanssa Pinellassa nautitaan Zenaton Cresassoa ja jälkkäri kulkee recioton kyljessä. Omanlaisensa Zenato-menu on myös Kajaanissa ravintola Herman Renforsissa ja Levillä menua tarjoilee ravintola Valkea Vaadin. Buon appetito!

5.11.2013

Aussilämpöä marraskuun sateisiin

Vanha tuttu Penfoldsin viinitalo piristi synkkää maanantaita tuhdeilla viineillään. Viinien maistaminenhan on aina ihan huippua, mutta Penfoldsin viinintekijän, Andrew Baldwinin johdolla tastingtilaisuus oli ainutlaatuinen.
Andrew kuuluu Penfoldsin tähtitiimiin, joka löytyy näiden meilläkin saatavissa olevien BINien takaa.

Numeroidussa BIN-nimessä ei sinällään ole mitään erityisen mystistä, mutta tämän etiketin takaa löytyvässä viinissä on talon tapaan hienouksia sitäkin enemmän.

BINit ovat maanalaisia viinivarastoja, jotka on sitten numeroitu mikä mitenkin, markkinointimiesten ideoiden mukaan. Löytyy viineistä jopa BIN 707, joka on saanut numerointinsa Boeing-lentokonetyypin mukaan..

Kuten Andrew totesi, Penfolds on tunnettu siitä, että siellä on menty aika tavalla valtavirrasta poikkeavalla tavalla - ensin huippulaatuun, Grangeen ja sieltä sitten pikkuhiljaa alaspäin - enemmän kaupalliseen tyyliin. No nämä nyt maistossa olleet viinit eivät tosin hintansa, eivätkä laatunsa puolesta ole ihan varsinaisesti kaupallisia viinejä sanan varsinaisessa merkityksessä, hintaa Alkon tilausvalikoimassa viineillä on 25 eurosta St. Henrin 72,50 euroon pullolta. Laatua saa kyllä sitten joka eurolle.

Korkeasta laadusta pidetään jatkossakin huolta, talolla menee hyvin ja investointeja tehdää hurjaa vauhtia. Tuotantokapasiteetti onkin tarkoitus saada tuplattua seuraavan kolmen vuoden aikana.
Penfolds haluaa tehdä suuren luokan viinejä, jotka kestävät ikääntymistä ja ainakin tällä setillä siihen on päästy vallan mainiosti. Suosittelen lämpimästi!